Artikkelit

Elinkeinorakenne

Heli Mäki

 

Kuvalähde: © Stora Enso

Kuvalähde: © Finnica Kymenlaakso

Kuvalähde: © Finnica Kymenlaakso

Teollisuus

Taloudellisen toiminnan edellytyksiä voidaan Kymenlaaksossa pitää hyvinä. Tämä koskee niin maaperää, ilmastoa kuin liikenneyhteyksiä sekä käyttövoiman saantia. Juuri liikenneoloilla ja käyttövoimalla on ollut keskeinen vaikutus siihen, että Kymenlaaksosta on kehittynyt maan ensimmäisiä talousalueita. Teollisuus, satamat ja itärajan läheisyys ovat Kymenlaaksolle tunnusomaisia piirteitä, joille maakunnan menestyminen pohjautuu.

Kymenlaakso on Suomen teollistuneimpia maakuntia. Teollisuudella onkin merkittävä rooli maakunnan yritystoiminnassa, ja vienti koostuu lähes yksinomaan teollisuustuotteista. Teollisuuden osuus Kymenlaakson työpaikoista on noin viidennes ja maakunta on tunnettu ennen kaikkea paperiteollisuudesta. Koko metsäteollisuusalaa ravistellut rakennemuutos on koskettanut etenkin Kymenlaaksoa 2010-luvun loppupuolella. Paperialan työpaikoista on kadonnut yli puolet. Silti paperiteollisuuden osuus alueen työpaikoista on 5,5-kertainen koko maan vastaavaan osuuteen verrattuna. Paperiteollisuus on Kymenlaakson suurin teollisuuden ala liikevaihdossa mitattuna, mutta henkilöstömäärältään suurin on metalliteollisuus. Sen parissa työskentelee kolmannes maakunnan teollisuuden henkilöstöstä. Muita vahvoja teollisuuden aloja Kymenlaaksossa ovat kemian-, elintarvike- ja puutuoteteollisuus.

Kymenlaakso on enemmän jalostus- kuin alkutuotantoaluetta. Maakunnan teollisuus tarvitsee puuraaka-ainetta enemmän kuin omista metsistä voidaan kaataa. Pääosa metsäteollisuuden raaka-aineesta tuodaan muualta. Teollisuutensa ja teollistumisasteensa vuoksi Kymenlaakso on Suomen tärkeimpiä talousalueita.

Maatalous

Kymenlaakso on myös Suomen parhaimpia maatalousalueita. Erityisesti Kouvolassa on alueita, kuten Elimäki, joiden pellot ovat tunnettuja viljavuudestaan. Maanviljelyksen, karjanhoidon, metsästyksen ja kalastuksen harjoittaminen on kuulunut läpi historian kymenlaaksolaisten normaaliin elämänmenoon niin maaseudulla kuin kaupungeissakin. Kymenlaakson itäosa on yksi Suomen lämpimimpiä alueita, mikä on eduksi maanviljelykselle.

Maatilojen lukumäärä vuonna 2003 oli 2 783, ja vuonna 2010 niitä oli 2 226 kappaletta. Maatilojen määrän kehitys on siis ollut laskeva. Viljelyksessä oleva peltoala on kuitenkin pienentynyt prosentuaalisesti vähemmän kuin tilamäärä eli maatilojen keskimääräinen koko on kasvanut. Kymenlaakson maatalouden yleisimpiä tuotantosuuntia ovat kasvintuotanto ja maidontuotanto. Viime vuosina viljakasvien viljelyala on Kymenlaaksossa pienentynyt. Vilja-alan pienemistä on korvattu lisäämällä muun muassa öljykasvien viljelyä. Maitotilojen kohdalla sekä tilojen lukumäärä että maidon tuotantomäärä ovat vähentyneet. Kymenlaakson kunnista eniten maatiloja on Kouvolassa. Nykyään harvat tilat pärjäävät vain maataloudella, sivuelinkeinoista on tullut yhä yleisempiä.

Liikenne

Kymenlaakson liikenteellinen sijainti on hyvä. Maakunta on Suomen itäliikenteen keskus. Erityispiirteenä liikenteessä ovat EU:n ja Venäjän raja, satamat ja suuret teollisuuslaitokset kuljetustarpeineen. Tämä näkyy maakunnassa voimakkaana raskaana liikenteenä sekä pääteillä että kaupunkien katuverkoilla. Virolahden Vaalimaalla sijaitsee vilkkain ja modernein tulli- ja raja-asema Suomen ja Venäjän välillä. Vaalimaalla liikennemäärä on noin 1,2 miljoonaa ajoneuvoa vuosittain.

Maakunnan keskipisteessä on Kouvola, joka on maan huomattavin rautatieristeys. Kouvolasta lähtevät radat kaikkiin ilmansuuntiin haarautuen etelässä rannikon satamiin. Pääosa Suomen ja Venäjän välisestä rautatie- ja maantieliikenteestä kulkee Kymenlaakson kautta. Rautateitse liikkuvan tavaraliikenteen kuljetusvirrat ovat Kymenlaaksossa Suomen suurimmat. Syinä tähän ovat Suomen suurimman järjestelypihan sijaitseminen Kouvolassa sekä alueen metsäteollisuuden keskittymät. Raakapuuta tuodaan Venäjältä ja metsäteollisuuden jalostetut tuotteet kulkevat vientiin kohti satamia.

Haminan ja Kotkan satamat ovat vaikuttaneet ratkaisevasti Kymenlaakson taloudelliseen kehitykseen. Satamien yhdistymistä suunniteltiin vuosia, kunnes fuusiosta päätettiin vuoden 2010 lopussa. HaminaKotka Satama Oy:n toiminta alkoi toukokuussa 2011. Satamafuusion myötä Kymenlaaksoon syntyi pinta-alaltaan Suomen suurin yleissatama ja Suomen suurin vientisatama. HaminaKotkan osuus Suomen merisatamien kauttakulkuliikenteestä vuonna 2010 oli hieman yli 48 %. HaminaKotka on Itämeren viidenneksitoista suurin kaikkiaan 250 satamasta.

Kymenlaakson yritystoiminnassa logistiikkatoiminnan eli kuljetuksen ja liikennepalveluiden merkitys on erittäin suuri. Niiden osuus Kymenlaakson työpaikoista on noin 11 %. Liikennettä palvelevan toiminnan osuus maakunnan työpaikoista on 3,5-kertainen verrattuna koko maan vastaaviin osuuksiin. Muita aloja, joiden työpaikkojen osuus Kymenlaaksossa on korkeampi kuin koko maassa, ovat muun muassa energia- ja vesihuolto, julkinen hallinto, maanpuolustus sekä kemianteollisuus.

Kymenlaaksossa on ja tänne perustetaan pieniä yrityksiä yhtä paljon suhteessa yrityskantaan kuin muuallakin Suomessa. Teollisuusyritykset ovat joko suuria tai pieniä, keskisuuria yrityksiä on huomattavasti vähemmän.

Kymenlaakson vahva asema varuskuntamaakuntana tarjoaa mahdollisuuksia myös uudenlaiseen yritystoimintaan. Uttiin on perustettu helikopteritoimintojen pääkoulutuskeskus. Koulutuksen saavilla on valmiudet osallistua vaativiin kansainvälisiin tehtäviin EU:n nopean toiminnan joukoissa.


Päivitys Mari Lehtosalo 2011

* Lähteet:
Tunne Kymenlaakso-opetuspaketti (4 osaa)
http://www.kaupunkitutkimusta.fi/toimialakatsaukset/kymenlaakso, viittauspäivä 19.9.2011