Artikkelit

Kymenlaakson liikenne

Lotta Vuorinen

 

Kuvalähde: Kotkan matkailupalvelu

Logistiikkamaakunta

Liikenne ja siihen liittyvät palvelut ovat maakunnassa tärkeä työllistäjä ja liikenteellä on suuri merkitys alueen hyvinvoinnin luojana. Maakunta on niin kotimaisen kuin kansainvälisen liikenteen tärkeä solmukohta ja vilkas kauttakulkualue. Kymenlaakso onkin tästä syystä profiloitunut vahvana logistiikkamaakuntana. Kuljetus- ja liikennepalveluihin liittyvän henkilöstön määrä on maakunnassa yli 6 500, joka vastaa yli 10 % kaikista alueen työpaikoista. Kymenlaaksolla on merkittävä asema metsäteollisuuden logistiikkaketjussa, Venäjän kaupassa sekä Kaukoidän elektroniikkateollisuuden kuljetusketjussa. Vaalimaan raja-asema on Venäjän vastaisen rajan suurin ja merkittävin maantieliikenteen ylityspaikka, jonka ylittää noin 1,2 miljoonaa ajoneuvoa vuosittain.

Tieliikenne

Kymenlaakson ajoneuvoliikenneverkoston rungon muodostavat valtatiet 6, 7, 12, 15 ja 26. Näitä täydentää vielä kantatie 46 Kouvolasta Jaalan kautta Heinolaan. Kaikki maakunnan alueen valtatiet toimivat niin kansainvälisen, valtakunnallisen ja seudullisen liikenteen pääyhteyksinä ja monin paikoin myös paikallisen työssäkäynti- ja asiointiliikenteen pääväylinä. Pääteiden merkittävää roolia Kymenlaaksossa kuvastaa se, että kaikesta alueen liikennesuoritteesta ajetaan pääteillä lähes 70 % vaikka maantiepituudesta on pääteitä vain 16 %.

Maakunnan tieverkoston käyttöaste on erittäin suuri, mikä aiheuttaa paineita tieverkon kehittämiselle. Kymenlaakson alueella on käynnissä tai suunnitteilla useita suuria tiehankkeita, joilla tähdätään liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden parantamiseen. Liikenteen arvioidaankin kasvavan vuoteen 2020 mennessä henkilöliikenteen osalta 20 % ja raskaan liikenteen osalta jopa 40 %. Raskaan liikenteen määrän kasvu on Kymenlaaksossa ollut erittäin nopeaa verrattuna koko maan vastaaviin lukuihin.

Kymenlaakso on hyvin autoistunut maakunta. Autollisia asuntokuntia on koko maakunnan väestöstä jopa 75 %. Pääteiden arkiliikenteestä noin 20 % on raskasta liikennettä ja loput 80 % henkilöliikennettä. Suurta autoistumisen astetta selittää maakunnan rakenne. Keskeisten taajama-alueiden ulkopuolella ja välillä matkat ovat suhteellisen pitkiä ja työssäkäyntialue maakunnan sisällä laaja. Myös maakunnan ulkopuolelle suuntautuva työmatkaliikenne on kasvussa. Kymenlaaksolaiset tekevät matkoistaan 62 % henkilöautolla, kevyen liikenteen osuus matkoista on noin kolmannes ja joukkoliikenteen osuus vain noin 3 %.

Maakunnan joukkoliikenteestä huolehtivat pääasiassa linja-autot ja junat. Linja-autoliikenne jakaantuu Kouvolan ja Kotkan seutu- ja kaupunkilippualueisiin. Linja-autolla liikennöityjä pääreittejä täydennetään linjataksi-, kutsutaksi sekä palveluliikenteellä.

Rautatieliikenne

Rautatiet ovat olennainen liikenneväylä niin maakunnan tavara- kuin matkustajaliikenteessä. Kouvola on toinen Suomen merkittävistä risteysasemista. Kouvolassa yhdistyvät Savon rata, Karjalan rata, Kotkan rata sekä kansainvälinen rata Pietariin. Maakuntaa pohjois-etelä ja itä-länsisuunnassa halkovat rautatiet kuuluvat valtakunnalliseen runkorataverkkoon. Teollisuus- ja satamaratoja lukuun ottamatta kaikki Kymenlaakson alueen radat ovat sähköistettyjä. Liikennöidyimmillä osuuksilla Kouvolasta Lahteen, Luumäelle ja Juurikorpeen rautatie on kaksiraiteinen, mikä osaltaan parantaa liikenteen sujuvuutta. Automaattinen kulunvalvonta kattaa kaikki henkilöliikenteen rataosuudet.

Kaikki maakunnan rautateitse tapahtuva henkilöliikenne kulkee Kouvolan kautta. Matka-aika junalla Kouvolasta Helsinkiin on lyhimmillään alle puolitoista tuntia. Arkipäivisin Kouvolasta lähtee henkilöliikenteen vuoroja länteen 23, itään 8, pohjoiseen 10 ja etelään kuusi. Nopea Allegro-juna aloitti liikennöinnin Helsinki-Pietari välillä joulukuussa 2010. Matka-aika Kouvolasta Pietariin on sen myötä nyt alle kaksi ja puoli tuntia ja vuoroja kulkee päivittäin neljä molempiin suuntiin. Lisäksi Kouvolasta kulkee yksi kansainvälinen vuoro päivässä Moskovaan. Vuositasolla Kouvolasta lähtevien ja sinne saapuvien matkustajien määrä on 600 000, läpi kulkevien huomattavasti suurempi.

Kymenlaakson rautateillä tavaraliikenteen osuus on huomattava ja sen odotetaan kasvavan entisestään. Merkittävimpiä tavaravirtoja ovat metsäteollisuuden vientikuljetukset Kotkan ja Haminan satamiin, raaka-aineiden tuontikuljetukset Suomen teollisuudelle sekä kemikaalien ja konttien transitokuljetukset. Kouvolan järjestelyratapiha on Kaakkois-Suomen rautatieliikenteen keskus, jonka läpi kulkee vuosittain noin 23 tonnia tavaraa.

Vesiliikenne

Vuoden 2011 keväällä yhdistyneiden Haminan ja Kotkan satamien muodostama HaminaKotkan satama on Suomen suurin yleis-, kontti- ja transitosatama. Sataman kautta kulkee vuosittain yhteensä noin 15 miljoonaa tonnia tavaraa, joka on 20 % Suomen yleisten satamien meriliikenteestä.

Maakunnan valtasuoni on Kymijoki, joka on alun perin mahdollistanut koko maakunnan kehittymisen. Vaikkei joki nykyisellään olekaan varsinaisesti purjehduskelpoinen merelle asti, on erityisesti virkistyskäyttö joella ja pohjoisen järvialueilla aktiivista. Joki toimi pitkään myös tärkeänä uittoväylänä, mutta uitot Kuusankosken pohjoispuolisella osuudella loppuivat 2002 ja eteläpuolisella osuudella jo 1966. Kymijoen alueella on väläytelty kanavahankkeita, jotka mahdollistaisivat alusten liikennöinnin Päijänteeltä Kouvolaan.

Rannikon saaristoliikenne on vilkkainta kesällä, mutta Kotkan Kuutsaloon ja Haapasaareen sekä Pyhtään Kaunissaareen yhteysalusliikenne toimii ympärivuotisesti. Kotkasta on kesäisin risteilyliikennettä Helsinkiin ja Saimaalle Lappeenrantaan ja Savonlinnaa. Kymenlaakson rannikkokaupungeissa on ollut hankkeita risteilyliikenteen käynnistämisestä myös Viipuriin ja Pietariin. Matkustaja- ja vierasvenesatamia Kymenlaakson rannikolla on kymmeniä, mikä mahdollistaa vilkkaan matkailu- ja virkistyskäytön.

Ilmailu

Kymenlaaksossa ei ole kaupallista lentoliikennettä, mutta maakunnassa on kuitenkin viisi aktiivisesti toimivaa lentokenttää. Niistä suurin on Puolustusvoimien hallinnassa oleva Utin kenttä, jolla on sotilaskäytön lisäksi myös siviili-ilmailua. Muita kenttiä ovat harrastusilmailijoiden käytössä olevat Kymin, Selänpään ja Wredebyn kentät sekä ainoa täysin yksityinen kenttä Ummeljoella.