Elimäen pestoomarkkinat

Lat/lng: (60.721571,26.450865)

Suomalainen Wirallinen lehti 7.8.1879

Elimäellä 4 p. elokuuta 1879

Toisinaan luopi kansa itsestään kokouksellisia ilmiöitä, joilla owat ominaiset toimintonsa ja merkityksensä. Niinpä on täällä Elimäelläkin wiime aikoina itsestään muodostunut ”pestuumarkkinat”, joita pidetään joka kesä ensimmäisenä sunnuntaina jälestä Uolawin päivän.

Eilen oli taas tämmöinen pestuujuhla, jossa hevosten luku nousi ei wähemmän kuin noin 1300 * ja ihmisluku 5.000 á 6.000 wälille. Jo lauwantaina nähtiin jalkaväkeä samoilewan kirkolle päin, millä matkalaukku, millä nyytti tai pussi tai muu semmonen keralla. Mutta eilen aamulla aikasin alkoi oikea markkinakulku: kellot ja kulkuset pauhasivat, usealla pari hewosta edessä, kelpo wauhtia rientäissä, jolle kululle sekä hewos- että runsaasti wirtaawan jalkawäen juhlapukujen kirjawuus kesäisen luonnon helteisessä ihanuudessa antoi suurenmoisen kuwauksen kansan liikenteestä, jota kansaliikkeen kirjawuutta lisäsi lomeudellaan wiipurilainen ukko leweässä hatussaan, rinkilä-wankkurinsa keulalla istua kökötellessään, parrakas sipulikauppias reslassaan, waarinkaljan myyjä tynnöriensä päällä j.m.s. raha-asioissa toimiwat.

 

Itse kokouspaikasta ei suurempaa sanottawaa. Osa kuunteli saarnaa, mutta suurempi osa toimi omissa asioissaan, pestuu puuhissa, rinkilä-kaupoissa, sipulin-ostossa taikka ”waarinkaljan” nautinnoissa ja tupakoimisessa j.n.e. Oiwallista tuo ”waarinkalja” warmaan olikin, koska sen nauttiat kuuluwat woimiaankin koetelleen.

 

Muuten on ajatuksemme, ettei tuommoset markkinat liene aiwan terweelliset kansalliselle elämällemme. Me kyllä suomme uskonnon wapauden kullenkin, mihin uskoon hän tahtoneekin kuulua, joka waan ei kansaa willitse, mutta jos pyhämme ja kirkkomme muutetaan markkinatemppeleiksi, syöstään samalla kansallislaiwammekin purjeetoinna aaltojen ajettawaksi, turmeltawaksi.

Tosi kyllä, että heinänteon ja elonkorjuu-aika on maanmiehelle ylen kallis, tuhlatakseen siitä hetkeäkään elinkeinonsa ulkopuolella olewiin toiminnoihin. Silloin ei ole isännällä enemmin kuin palweliallakaan aikaa pestuupuuhiin arkipäiwinä. Mutta niinhywin isäntäin kuin palkollistenkin puolella näyttää tämmöinen yleisempi pestuu-paikka olewan tarpeen waatima.Tämä puute on kuitenkin poistettawa muulla keinolla, kuin tämmöisten markkinoiden pidolla kirkon ympärillä Jumalan palweluksen ajalla.

Ajatuksemme mukaan olisi paras keino, jos palweluswuosi pidetään wanhuudellaan alkawaksi pyhäinpäiwästä, että pestuu-aika pitennettäisiin Juhannuksen päiwän aikana alkawaksi, jolloin jonakin arkipäiwänä pidettäisiin kansan juhla, jotka juhlat jo alkawat olla yleisiä, ja näissä sopisi pestauksiakin toimittaa. Silloin ei ole maanmiehellä niin kiire aika.

Jos taas palweluswuosi muutettaisiin alkawaksi almanakka-wuoden keralla, siinä tapauksessa olisi kyllä aikaa pyhäinpäiwän  ja joulun wälillä arkinakin pitää kokouksia taikka kansan juhlia pestauksiakin warten.

 

Wiime kuukausien sateet ja lämpimät ilmat owat suwitouwot wirkistäneet niin, että toiwotaan hywää satoa, jos waan walmistuwat. Niinkään rukiistakin, missä ei halla wahingoittanut.

Dawid.

———————-

*) Hewosten luku on saatu siten, että kirkolta menewien maanteiden warsilla lähellä kirkkoa oliwat lukiat tai muistoon kirjoittajat, kirkolta pois mennessä.