Järvitaipaleen linnake

Lat/lng: (61.09372802,27.23954911)

järvitaipale

Kymijoessa kulki Ruotsin ja Venäjän välinen raja vuosina 1743-1809. Venäläiset päättivät linnoittaa vahvasti Kaakkois-Suomen alueen suojatakseen pääkaupunkiaan Pietaria. Jaalasta Lappeenrantaan johtavan tien suojaksi venäläiset rakensivat Järvitaipaleen linnoituksen. Ruotsalaisten osasto oli pyrkinyt ylisen Viipurintien kautta hyökätä Taavetin linnoitusta vastaan, muuta venäläisten oli onnistunut pysäyttää ruotsalaiset juuri Järvitaipaleen kohdalla. Maasto soveltui todella hyvin puolustukseen ja niinpä generalissimus Suvorovin johdolla Järvitaipaleen harjanteelle, kahden järven väliin, rakennettiin linnake.

Rakennustyöt alkoivat heinäkuussa 1791 yhteensä 700 miehen voimin. Valmiiksi linnoitus saatiin samoihin aikoihin Utin ja Liikkalan linnoitusten kanssa.

Järvitaipaleen linnakkeeseen tuli kahdeksan reduttia. Sivustoja suojasi pohjoiseen suuntautuva nuolilinnake. Linnaketta hallitsi suuri puinen kasarmirakennus, jossa oli upseereille varattu pari huonetta, miehistötupia kuusi kappaletta. Vallien suojaan jäivät muonamakasiini, ammusvarasto sekä ruutikellari. Vallien eteen oli kaivettu ”sudenkuoppia”.

Noin 60 metrin päähän rakennettiin ulkopuolinen patteri, jonne johti katvetie. Järvitaipaleen etuvarustuksen varusväkenä oli kaksi komppaniaa ja aseistuksena enimmillään 10 tykkiä.

Kuva: Jari Heikkinen