Ruotsulan redutti

Lat/lng: (60.86659083,26.60334945)

kuva15[1]

Ruotsulassa on ollut kiinteää asutusta jo 1400-luvulla. Ylinen Viipurintie kulki Salpausselkää pitkin idästä kohti Ruotsulaa, josta matka jatkui lautalla Kymijoen yli Kelttiin. Ylisen Viipurintien reitti teki paikasta strategisesti tärkeän, joka haluttiin turvata maavallituksella. Ruotsulan redutti on venäläisten vuoden 1743 Turun rauhan jälkeen Kymijoen rantaan rakentama pieni varustus.

Ruotsi oli kärsinyt tappion Venäjää vastaan vuosina 1741–1743 käydyssä Hattujen sodassa. Pikkuvihana tunnettu venäläismiehitys päättyi Turun rauhaan, jonka jälkeen venäläiset vetäytyivät Kymijoen itäpuoliselle alueelle. Kuningas Fredrik Adolf matkusti kesällä 1752 tarkastamassa valtakunnan raja-aluetta. Matkallaan hän vieraili Keltin redutissa, joka sijaitsi Kymijoen vastarannalla. Samalta vuodelta on säilynyt tietoja siitä, että Venäjän puolelle jääneet Valkealan talonpojat velvoitettiin osallistumaan varustuksen rakentamiseen. Todennäköisesti kyseessä on ollut juuri Ruotsulan redutti.

Lauttapaikan suojaksi rakennettu redutti toimi vartioasemana Suomen sotaan 1808–1809 asti. Sen jälkeen redutti lakkautettiin. Varustus on aivan Kymijoen rantajyrkänteen reunalla. Muodoltaan se on nelikulmainen maavallitus, joka on tuettu kiveyksellä. Vallit ovat melko hyvin säilyneet. Maan puolelta sitä ympäröivät pellot. Redutin lähellä on lato, jonka kerrotaan rakennetun venäläisen sotilaskirkon perustuksille.

Kuva: Jari Heikkinen