Tuohikotin kirkko

Lat/lng: (61.090176,27.06001)

Tuohikotin kirkko2

Tuohikotin luterilainen Rukoushuoneyhdistys ry perustettiin vuonna 1924. Yhdistys alkoi puuhaamaa Tuohikotiin omaa kirkkoa. Rukoushuoneen piirustukset teki rakennusmestari Anton Lehto. Kristusta Getsemanessa esittävän alttaritaulun on maalannut kirkkoherra Arvi Malmivaara.

Tontin lahjoittivat kyläläiset. Talkootyötä tehtiin paljon, mm. kylien ompeluseurat kokosivat rahaa kirkon valoihin.  Rakennusvaiheessa eteen tuli monenlaista. Kerran tarvittiin pitkää, vahvaa hirttä ja kun se puuttui, Taneli Pyöriä haki se yön aikana Ylä- Viuhon metsästä, jotta työ saattoi jatkua.  1.1.1926 tehtiin sopimus alttaritaulun maalaamisesta. Saarnastuoliin haettiin mallia Savitaipaleelta. Malli piirrettiin tupakka-askin kanteen. Aski heitettiin kuitenkin epähuomiossa pois ja saarnastuoli rakennettiin ulkomuistista.

Lokakuun 24. päivänä 1926 pidettiin rukoushuoneen vihkimäjuhla, jonka toimitti tohtori U. Paunu. Tarinan mukaan suurta tungosta välttääkseen johtokunta oli päättänyt, että kirkkoon pääsee vain pääsylipun lunastaneet henkilöt.  Pääsylippuja valmistettiin 700 kappaletta. Silloinen poliisi Taneli Inkilä oli ovella tarkkaamassa, että kaikilla kirkkoon pyrkijöillä oli lippu. Jotkut naiset olivat sanoneet, että sinne mennään vaikka meillä ei ole lippua. Juhlassa oli läsnä ainakin 1000 henkeä. Kirkko ja seurakuntasali olivat ääriään myöten täynnä. Juhlassa kannettu kolehti tuotti 4000 markkaa. Metsä-Rämän-Penttilän ompeluseura lahjoitti rukoushuoneelle kirkonkellon, jota soitettiin vihkimäjuhlassa.  Hautausmaan alue saatiin ostettua kylältä vuonna 1928. Ensimmäinen oma pappi Uuno Litmanen saatiin Tuohikottiin vasta vuonna 1945. Sodan aikana kirkon jyhkeä torni toimi tähystystornina.

Tapiolinnan kirkkoherrana ollessa hän oli vihkimässä Nuujan Ollia nuorikkonsa kanssa, kun kirkon pärekatto syttyi palamaan. Toimitus keskeytyi ja hääväki riensi sammuttamaan paloa. Kun tilanne oli ohi, palattiin kirkkoon. Kirkkoherra ei muistanut mihin kohtaan oli jääty, joten hän aloitti alusta. Historiaan jäi sanonta puolitoista kertaa vihitystä parista.

1970-luvulla kirkolla tapahtui koko kylää järkyttänyt tapaus. Mies oli pyydetty kaatamaan kirkon pihapiiristä tolppaa. Kaadon yhteydessä haruslanka tappoi paikalle tulleen papin Pentti Kurvin, joka oli nuori perheenisä. Nuori vaimo näki tapauksen ikkunasta. Pentti Kurvi on ainoa kylän pappi, joka on haudattu Tuohikotin hautausmaalle.

Kirkkomatkat olivat pitkiä ennen kuin Tuohikotiin saatiin oma kirkko, tavan mukaan säännöllisesti tuli käydä kirkossa. Ehtoollisella tuli käydä tietyin väliajoin. Kirkossa annetut kuulutukset olivat tiedon välityksen kannalta tärkeitä. Niinpä kirkossa käytiin, vaikka matka saattoi olla niinkin pitkä, että jos sunnuntaiksi aiottiin kirkkoon, piti sopia paikka yöpymiselle. Muiden tapaan Hilda Pyöriä käveli paljain jaloin kenkiä säästääkseen ja kengät laitettiin jalkaan vasta hiukan ennen perille pääsyä. Kesäisin pidettiin usein Maakirkkoa eli kirkontoimituksia ulkona.

Jos pappi saatiin jostain syystä käymään kylällä tai hän oli ohikulkumatkalla, koetettiin hoitaa monia asioita. Erään pienen Ainon ristiäiset järjestettiin pikaisesti, kun pappi oli huilaamassa kestikievarissa. Kummikin haettiin paikalle puunteosta. Kerran vastaavassa tilanteessa, papin ollessa kylällä levähtämässä, oli eräässä talossa juuri syntynyt lapsi. Pappia kiirehdettiin lasta kastamaan, jolloin hän oli tokaissut, että antakaa sen nyt jäähtyä ensin. Lasten kuolleisuus oli suurta. Nälkä aiheutti monta lapsikuolemaa, mutta myös pitkät matkat talvisin. Lapsi kun oli tietyn ajan kuluessa kastettava ja lapsen vienti kirkkoon oli kummien tehtävä.