Villikkala

Lat/lng: (60.699358,26.57738)

Villikkalasta on ensimmäinen maininta vuodelta 1455, kun sen ja Rahikkalan välistä rajakysymystä puitiin käräjillä. Villikkalassa oli näihin aikoihin seitsemän kantataloa.

Henrik Wreden uroteon jälkeen Elimäen alueet lahjoitettiin hänen leskelleen Gertrud von Ungerille. Tämä rakensi Peippolaan ensimmäisen asuinkartanon eli säterin. Toinen säteri rakennettiin Hämeenkylään, jonka kartanolääniin kuuluivat myös Raussilan ja Villikkalan kylät. Tämä säterin sai Henrikin poika Carl Wrede. Hän teki maavaihtokauppaa Hämeenkylän talonpoikien kanssa ja sai siten haltuunsa kaikki pellot Teutjoen länsipuolelta. Talonpojat saivat maat joen itäpuolelta ja ”metsän takamaalta”. Villikkalaan perustettiin Hämeenkylän sivukartano. Fabian Carlinpoika Wrede myi Hämeenkylän kartanoläänin Villikkalaa lukuun ottamatta kauppaneuvos Paul Stierndalille vuonna 1691. Villikkala siirtyi pois Wreden suvulta, kun kartano myytiin vuonna 1824 sotaneuvos Jacob af Forsellesille, joka myi sen edelleen pojalleen Fredrikille. Muutama vuosi myöhemmin kylä jakautui kahtia, kun Myllylän uudiskartano erotettiin Villikkalan kartanosta. Tällöin myös alustalaiset jaettiin kartanoitten kesken.

Vuonna 1880 Villikkala myytiin julkisella huutokaupalla Fredrik af Forsellesin ja hänen veljensä mentyä konkurssiin. Kartanon osti kreivi Friedrich Berg, joka oli juuri hankkinut haltuunsa myös Moision kartanon. 1800-luvun lopulla Villikkalan pohjoiskolkkaan perustettiin vielä Porrassuon ulkokartano. Se jouduttiin kuitenkin myymään vuonna 1888 kartanon entiselle meijeristille Petter Staufferille. Elimäen kunta osti Villikkalan kuten myös Moision vuonna 1907. Tila oli kuitenkin tällöin vielä vuokralla ja alustalaiset joutuivat tekemään kartanolle päivätöitä vuoteen 1910 asti.

Villikkalaan perustettiin Kymenrannan Osuuskaupan sivuliike vuonna 1922. Tämä liike suljettiin myöhemmin. Kauppa oli sekatavarakauppa, josta sai kaikkea valjaista tupakkaan ja sokerista kankaisiin.

Kylässä oli vuonna 1939 perustettu avotanssilava (Nikkarinmäellä). Sen omisti urheiluseura Villikalan Kisa, joka oli Elimäen Vauhti -urheiluseuran alajaosto. Kisalla oli sekä naisten että miesten pesäpallojoukkueet ja pelien päätteeksi tanssittiin lavalla. Lavalla järjestettiin myös Marttojen iltamia. Sota-ajan lava oli käyttämättä, mutta sitten taas kokoonnuttiin yhteen. Lava oli kuitenkin vuokramaalla eikä vuokraisäntä halunnut enää jatkaa vuokrasopimusta, joten rakennus purettiin 1950-luvun tienoilla.

Aikoinaan Marttayhdistys toimi toisella puolella kylää ja Pienviljelijäyhdistys toisella puolella. Myllylän kartanon rouvan kerrotaan aloittaneen Marttayhdistyksen kohentaakseen renkien oloja. Villikkalan Marttayhdistys perustettiin vuonna 1936. Pienviljelijäyhdistys järjesti ompeluseuroja ja monenlaisia kursseja, esimerkiksi täkintikkaukseen ja puutarhanhoitoon liittyen. Yhdistyksellä oli sodan jälkeen palkattu neuvoja, joka muun muassa järjesti kursseja. Sodan jälkeen oli puutetta, joten silloin keitettiin saippuaa ja tehtiin tallukkaita ym. Sodan jälkeen tehtiin muutenki paljon talkootyötä.

Raussilan ja Villikkalan välillä oli selvä jako. Vaikka esimerkiksi tansseissa käytiin toisessa kylässä, ei samaan porukkaan voinut mennä. Villikkalalaiset ja raussilalaiset olivat erikseen. Nuoriso naureskeli toisen kylän nuorille sanoen ”Vaak vaak, sanoo Raussilan varis” tai ”Viik viik, sanoo Villikkalan rotta” riippuen mistä kylästä olivat.