Vilppulan Hiidensaari

Lat/lng: (60.842632,26.645916)

Paikannimien historiaa tutkittaessa Hiidensaaret ovat taustoiltaan tulkittu muinaissuomalaisen uskonnon riittipaikoiksi. Saarella on vilppulalaisessa perimätiedossa aarresaaren maine. Onkohan joku joskus löytänyt saareen uhratun pronssikorun, vai mistä lie uskomus. Aarretta on aikoinaan kovasti etsittykin (Kokkonen, Elimäen historia 1927, sivu 211). Myöhäisempää lienee versio Kustaa III:n sodan aikana kadonneesta sotakassasta ja murhatusta kasööristä. Välittömästi saaren länsipuolella oli ruotsalaisilla kyllä tykkipatteri vuonna 1790.

Vanhaa vilppulalaista syntytarinaa Hiidensaarelle: ”Vilppulan mies oli kyntämässä peltoa lähellä Purhonojan laskukohtaa Kymijokeen. Auran terä tarttui maan sisällä olleen aarrearkun kulmaan, jolloin maa lohkesi ja sortui jokeen muodostaen Hiidensaaren. Aarre jäi tietysti johonkin saaren maiden sisään.”

Perimätieto kertoo kylän miesten juoneen panimolta ostettua olutta mielellään Hiidensaaressa. Kymin osuus-panimoltahan ei tullut saareen matkaa kuin reilu sata metriä. Kymen pohjasta on löytynyt joitakin vanhan ajan keilamaisia olutpulloja.

Nykyäänhän saarta ei enää ole, kun viereisen sikalan pohjalta työnnetyt savet muuttivat paikan niemeksi. Aiempi saari on kuitenkin kauniina kumpareena joen rannassa.

Teksti: Reino Hemmilä