Vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson vuonna 1952. Vaakunaselitys:” Mustassa kentässä tyvestä nouseva hopeinen kolmikielekkeinen liekki.”

Vaakuna viittaa aiheeltaan sekä kunnan nimeen että sen syntyhistoriaan. Valkealan kunnan synnystä on olemassa useampikin erilainen tarina, joissa kaikissa keskeisenä teemana on kaskitulen, valkean, näkyminen muille asuinsijoille. Ihmiset alkoivat kutsua tätä ahkerasti kaskettua seutua Valkealaksi. Liekkikuvion voi siis ymmärtää kuvaavan varhaisen asuttamisen aikana keskeistä kaskiviljelyä. Väreinä on käytetty Kymenlaakson perinteisiä värejä mustaa ja hopeaa.

Vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson vuonna 1951. Vaakunaselitys: ”Punaisessa kentässä hopeinen kuusi, jossa kolme kultakäpyä asetettuina 1+2.”

Hopeinen kuusi kuvastaa kaupungin kuusivaltaisuutta ja paperiteollisuutta. Kuusiaiheen voi katsoa viittaavan paikkakunnan paperiteollisuuden lisäksi suoraan Kuusankosken nimeen. Kolme kultaista käpyä symboloivat paikkakunnan kolmea tehdasryhmää: Kymintehdasta, Kuusaata ja Voikkaata.

Vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers vuonna 1951. Vaakunaselitys: ”Mustassa kentässä hopeinen vinoristi, jossa kaksi punaista, kaksilehtistä avainta ristissä.”

Vaakuna liittyy aiheeltaan Kouvolaan keskeisesti liityvään rautatieliikenteeseen. Nopeasta kehittymisestään paikkakunta saa kiittää 1870-luvulla rakennettua Pietarin rataa ja myöhemmin pohjois–etelä-suuntaisen rautatien kulkemista juuri sen kohdalta. On luonnollista, että vaakunaan valittiin rautatiehen viittaava aihe. Vinoristikuvio kuvastaa Kouvolan asemaa liikenteen risteyspaikkana sekä rautatieläisten ja liikemiesten asuinpaikkana.

Avaimet symboloivat paikkakunnan avainasemaa niin Pohjois-Kymenlaakson alueella, kuin valtakunnallisestikin merkittävänä risteysasemana. Pääväreinä ovat Kymenlaakson perinteiset värit, musta ja hopea. Näillä väreillä Kouvola halusi osoittaa olevansa Kymenlaakson pääkaupunki.

Vaakunan on suunnitellut Ahti Hammar vuonna 1964. Vaakunaselitys: ”Sinisessä kentässä pystyssä kultatynnyri, josta nousee kolme hopeista kalanpystöä.”

Vaakuna viittaa Kymijoen lohenkalastukseen ja käsityötaitoon.

Vaakunan on suunnittelut Gustaf von Numers vuonna 1951. Vaakunaselitys: ”Katkonaisen kilven hopeisessa yläkentässä esiin nouseva musta, kruunapäinen ratsuhevonen, jonka kruunu, varustukset ja valjaat ovat kultaa. Punaisessa alakentässä kaksi päivätyökapulaa kaateisina ristissä ja niiden yläkulmassa neliapila; kaikki hopeaa.”

Vaakunan aihe on peräisin Elimäen historiasta. Ratsu on sama kuin vapaaherrallisen Wrede af Elimä -suvun vaakunassa, mikä kertoo suvun vaikutuksesta Elimäellä. Se viittaa ratsumestari Henrik Wreden Kirkholman taistelussa vuonna 1605 suorittamaan urotekoon, kun tämä antoi hevosensa kuningas Kaarle IX:lle, jonka hevonen oli ammuttu.

Henrik Wrede kuoli taistelussa, mutta kuningas antoi vuonna 1608 hänen leskelleen ja lapsilleen läänityksiä Elimäeltä. Vaakunakuvassa hevonen on juuri heittänyt kuninkaan selästään, joka on tulkittavissa riippumattomuuden osoitukseksi kuninkaasta ja aatelistosta.

Päivätyökapulat viittaavat vanhaan torpparilaitokseen, jossa toista kapulaa säilytti isäntä ja toista torppari. Kapuloilla on haluttu korostaa aatelisten omistamien kartanoiden torppareiden raskaita velvollisuuksia. Kapuloiden kuvaaminen kumollaan viittaa torpparilaitoksen kuulumiseen menneisyyteen. Neliapila päivätyökapuloiden päällä puolestaan kuvastaa kunnalle tärkeää elinkeinoa maanviljelystä.

Vaakunan on suunnitellut Jaska Hänninen vuonna 1952. Vaakunaselitys: ”Mustassa kentässä kaksi hopeasippua ristikkäin, niiden alakulmassa hopea-sininen lähde.”

Anjalankosken vaakuna on ollut alun perin Sippolan kunnan vaakuna. Paikkakunnan murteessa sippu tarkoittaa kansantieteessä lipiksi kutsuttua varrellista, tuohesta tehtyä juoma-astiaa. Sippolan kirkon luona kerrotaan olleen lähteen, josta matkalaiset ja kirkkoväki sammuttivat janonsa ja juottivat hevosensa. Koska sen reunalla sanottiin olleen tuohesta tehtyjä juomasippuja alettiin koko pitäjää vähitellen kutsua Sippulaksi, josta se ruotsin kielen vaikutuksesta muuttui kirjoittaessa muotoon Sippola.

Anjalan ja Sippolan kunnat yhdistyivät vuonna 1975 Anjalankosken kauppalaksi. Uuden kauppalan käyttöön otettiin Sippolan kunnan vaakuna. Vuoden 1976 lopussa Anjalankosken kauppala muuttui kaupungiksi, mutta vaakuna pysyi ennallaan.

Vaakunan on suunnitellut Ahti Hammar vuonna 1952. Vaakunaselitys: ”Mustassa kentässä pystyssä hyppäävä hopeinen lohi, sen yläpuolella kultakruunu.”

Kymin vaakunassa kuvattu kruunupäinen lohi viittaa paitsi Kymijoen merkitykseen kunnalle, myös erityisesti Kyminkartanon yhteydessä olleeseen kruununkalastamoon. Vaakuna poistettiin virallisesta käytöstä Kymin liityttyä Kotka kaupunkiin 1.1.1977.

Vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers vuonna 1952. Vaakunaselitys: ”Sinisessä kentässä hopeinen, alainen, aaltokoroinen hirsi, jolla ui kultainen vene, sen yläpuolella kultainen, purppuravuorinen kuninkaankruunu.”

Haminan kaupunki syntyi 1723 Uudenkaupungin rauhan jälkeen, kun hävitetyn Vehkalahden tilalle tarvittiin uusi rajakaupunki. Kaupunki sai nimensä kuningas Fredrik I:n mukaan–Fredrikshamn, suomalaisittain Hamina.

Kaupungin vaakuna perustuu Vehkalahden vanhaan sinettiin, johon oli kuvattu virta, vene sekä kuninkaan kruunu. Vaakunaan lisättiin vielä kaupungin nimen ensimmäinen kirjain F viittauksena Fredrik-kuninkaaseen. Kirjaintunnuksella tahdottiin tehdä eroa Helsingin kaupungin vaakunaan, jossa oli samat värit ja tunnukset.

Vuosien aikana vaakunasta oli käytössä samanaikaisesti monta erilaista versiota, joten vaakunasta päätettiin tehdä virallinen päätös 1950-luvun alussa. Gustaf von Numers suunnitteli luonnoksen, jossa oli yhdistetty käytössä olleita tunnuskuvia. Ongelman muodosti F-kirjaimen käyttö. Von Numers suositteli kirjaimesta luopumista, sillä se aiheutti myös sommittelussa ongelmia. Niinpä vaakunan muodostivat lopulta virta, vene ja kruunu. Vaakuna poistettiin virallisesta käytöstä Vehkalahden ja Haminan kuntaliitoksen myötä 1.1.2003.

Vaakunan on suunnitellut Ahti Hammar vuonna 1955. Vaakunaselitys: “Hopeakentässä selätysten kaksi mustaa, punavaruksista karhua, kummallakin etukäpälässä musta vasara.”

Vaakunnan aihe viittaa Karhulan kauppalan nimeen ja kuvaa tasapuolisesti paikkakunnan eri teollisuuden aloja. Karhujen käpälissä olevat vasarat viittaavat vain symbolisesti teollisuuteen. Vaakuna poistettiin virallisesta käytöstä Karhulan liityttyä Kotkan kaupunkiin 1.1.1977.

Vaakunan on suunnitellut Kimmo Kara vuonna 1957. Vaakunaselitys: “Sinisessä kentässä kolme hopeapuikkaria alatusten.”

Haapasaari oli 1950-luvulla Kymenlaakson ja koko Suomen pienin kunta. Vaakunassa värit ja symboliikka kuvaavat merenkulun merkitystä kunnalle. Puikkarit symboloivat haapasaarelaisten elinkeinoa kalastusta. Väreinä on käytetty sekä meren että Kymenlaakson värejä, sinistä ja hopeaa.

Vaakuna poistettiin virallisesta käytöstä Haapasaaren liityttyä Kotka kaupunkiin 1.1.1974.